Iyini Iphulse? Ukubaluleka Kwayo Emzimbeni Wethu Kanye Nemikhawulo Ejwayelekile

Iyini iNabisi? Ukubaluleka Kwayo Emzimbeni Kanye Nemingcele Ejwayelekile
INabisi, amagagasi omfutho azwakalayo odongeni lwemithambo egcwala igazi njalo lapho inhliziyo ishaya. Ivamise ukuba lula ukuyizwa ngezandla ezindaweni eziseduze nesikhumba njengasesihlakaleni, entanyeni noma esifubeni. INabisi ayinikezi ulwazi kuphela mayelana nenani lokushaya kwenhliziyo; iphinde inikeze izinkomba ezibalulekile ngesigqi senhliziyo, isimo sohlelo lokujikeleza kwegazi kanye nempilo yonke yomzimba.
Ukuba nenani lenhliziyo elingaphakathi kwemingcele ejwayelekile kubonisa uhlelo lwezinhliziyo nemithambo olusempilweni. INabisi ngesikhathi sokuphumula ingahluka kumuntu nomuntu. Izinto eziningi ezifana neminyaka, ubulili, izinga lomsebenzi womzimba, ingcindezi, izinga lokushisa komzimba, imithi esetshenziswayo kanye nesimo sempilo zithinta inani lenabisi. Kodwa umthetho oyisisekelo ukuthi inabisi kufanele ibe njalo futhi inesigqi esifanayo.
Yiziphi Izingxenye Zenabisi Ejwayelekile?
Kubantu abadala abaphilile, inani lokushaya kwenhliziyo ngesikhathi sokuphumula kufanele libe phakathi kuka-60 no-100 ngomzuzu. Kulabo abenza umthambo njalo isikhathi eside, leli nani lingehla libe sezingeni eliphansi (cishe 45–60 ngomzuzu). Inabisi ephansi ngesikhathi sokuphumula, ikakhulukazi kwabazivocavoca, ikhombisa ukusebenza kahle kwenhliziyo futhi ivamise ukuba uphawu oluhle.
Uma inhliziyo ishaya phakathi kuka-50–70 ngomzuzu kuvamise ukuba kuhle kakhulu, phakathi kuka-70–85 kujwayelekile, kanti inani elingaphezu kuka-85 lithathwa njengephakeme. Inabisi ephezulu noma ephansi ayisho njalo ukuthi kunenkinga yezempilo; imvamisa kuba ukusabela emishintsheni yomzimba ejwayelekile. Kodwa uma kunokuphazamiseka okuqhubekayo, kuhambisana nokukhathala, isiyezi noma ukulahlekelwa umqondo, kufanele uxhumane nochwepheshe bezempilo.
Kungani Inabisi Ingashintsha?
Inabisi ithonywa izici eziningi zemvelo nezomzimba. Umkhuhlane, izinga lomsebenzi, ingcindezi, ukukhathazeka noma imizwa enjengokuthokoza kungabangela ukukhuphuka kwesikhashana kwenabisi. Ukusebenzisa ugwayi, eminye imithi kanye nokuntuleka kwegazi (anemia) nakho kungabangela ukukhuphuka kwenabisi. Ngemva kokuyeka ugwayi, inabisi ivamise ukwehla.
Ngaphezu kwalokho, izifo zenhliziyo, ukuphazamiseka kwe-thyroid, izifo ezithathelwanayo, ukopha noma ezinye izifo ze-endocrine zingabangela izinguquko ezihlala njalo enabisini. Kubalulekile ukuhlola inabisi ngezikhathi ezithile, ikakhulukazi uma kunezimpawu ezintsha, ezingajwayelekile noma ezinzima, futhi uthintane nodokotela.
Kwenziwa Kanjani Ukulinganisa Inabisi?
Ukulinganisa inabisi kulula futhi kuyashesha. Ukuze ulinganise, qiniseka ukuthi uphumule futhi uzolile. Sebenzisa iminwe emibili (umunwe wokuqala nowaphakathi) ucindezele kancane endaweni lapho imithambo idlula khona esihlakaleni, entanyeni noma esifubeni ukuze uzwe ukushaya. Bese usebenzisa isikhawu sesikhathi ukubala ukuthi ishaya kangaki emizuzwini engama-60. Uma ungenaso isikhathi esanele, ungabala inani lokushaya emizuzwini engama-30 bese uliphindaphinda kabili ukuze uthole inani ngomzuzu.
Kufanele inabisi ibe njalo, igcwele futhi inesigqi esifanayo. Uma uzwa ukungajwayelekile (arrhythmia), ukushaya okungaphezulu noma okuphansi kakhulu/okushesha kakhulu, ungazisebenzisi ukuya esikhungweni sezempilo ukuze uthole ukuhlolwa okwengeziwe. Ikakhulukazi kulabo abanezinkinga zesigqi senhliziyo, kungadingeka ukuhlolwa okuqondile ngenhliziyo ngokwelulekwa udokotela. Amadivayisi wesimanje wokulinganisa umfutho wegazi nawo asetshenziswa kakhulu ukulinganisa inabisi kalula.
Izimbangela Eziyinhloko Zenabisi Ephakeme
Ukuba nenabisi ephakeme kusho ukuthi inhliziyo ishaya ngokushesha okungaphezu kokujwayelekile ngomzuzu. Izimbangela zesikhashana zokukhuphuka kwenabisi zifaka phakathi: umsebenzi womzimba onzima, ukuzivocavoca okukhulu, ingcindezi enkulu, ukuthokoza, ukwesaba kanye nezinguquko ezisheshayo zemizwa. Umkhuhlane onomfutho, ukusebenza ngokweqile kwe-thyroid kanye nezinye izifo zenhliziyo nemithambo nakho kungabangela ukukhuphuka kwenabisi.
Ezimweni ezinzima ezifana nokopha, inhliziyo iqala ukushaya ngokushesha ukuze izicubu zomzimba zithole umoya-mpilo owanele. Kodwa uma ivolumu yegazi yehlile kakhulu, inabisi ingehla futhi lokhu kudinga ukwelashwa ngokushesha. Kubantu abanenabisi ephakeme njalo, kufanele kuphenywe izifo zenhliziyo ezingaba semqoka noma ezinye izimo zempilo. Ukwenza umthambo njalo kwaziwa ukuthi kwehlisa inabisi yokuphumula ngokuhamba kwesikhathi.
Yiziphi Izimbangela Zenabisi Ephansi?
Inabisi ephansi, eyaziwa ngokuthi i-bradycardia, kusho ukuthi inhliziyo ishaya ngaphansi kwenani elilindelekile ngokweminyaka nesimo sempilo. Kubantu abenza umthambo onzima, inabisi ephansi ivamise ukuba yinto evamile futhi ayidingi ukukhathazeka. Kodwa uma inabisi ingaphansi kuka-40, ikakhulukazi uma kuhambisana nokukhathala, isiyezi noma ukulahlekelwa umqondo, kudinga ukuhlolwa ngokushesha kwezempilo.
Izimbangela zenabisi ephansi zifaka phakathi ukuguga, ukuphazamiseka kwesigqi senhliziyo, izifo zenhliziyo ezizalwa nazo, ukopha ebuchosheni, ukuntuleka kwehomoni ye-thyroid, i-sleep apnea, ukungalingani kwe-electrolyte noma imiphumela emibi yemithi ethile.
Inabisi Kufanele Ibe Njani Kumaqembu Ezeminyaka Ehlukene?
Inabisi iyashintsha ngokuya ngeminyaka kanye nesimo sempilo yomuntu. Ezinganeni nasebantwaneni inabisi iphakeme kunabantu abadala; njengoba iminyaka iqhubeka, inabisi iyancipha. Izingxenye zenabisi ezamukelekayo ngokweminyaka emhlabeni wonke zifingqiwe etafuleni elingezansi:
Osanda kuzalwa: 70–190 ngomzuzu (isilinganiso ~125)
1–11 izinyanga: 80–160 ngomzuzu (isilinganiso ~120)
1–2 iminyaka: 80–130 ngomzuzu (isilinganiso ~110)
2–4 iminyaka: 80–120 ngomzuzu (isilinganiso ~100)
4–6 iminyaka: 75–115 ngomzuzu (isilinganiso ~100)
6–10 iminyaka: 70–110 ngomzuzu (isilinganiso ~90)
10–18 iminyaka: 55–105 ngomzuzu (isilinganiso ~80–90)
Abantu abadala abaneminyaka engu-18 nangaphezulu: 60–100 ngomzuzu (isilinganiso ~80)
Uma inani lenhliziyo liphume kakhulu kulezi zingxenye, ikakhulukazi uma kuhambisana nezikhalo, kufanele lihlolwe udokotela.
Yini Engasiza Ukugcina Inabisi Isemaphuzwini Aphilile?
Ukuzivocavoca njalo, ukudla okulinganiselayo, ukugwema ingcindezi ngangokunokwenzeka, ukuyeka ugwayi notshwala kusiza inabisi ukuba ihlale ngaphakathi kwemingcele ejwayelekile. Ukuhlolwa njalo kwengcindezi yegazi, ushukela wegazi kanye ne-cholesterol kubalulekile ekuvikeleni impilo yenhliziyo. Uma uhlangabezana nezimpawu ezintsha noma eziphindaphindayo njengokushaya kwenhliziyo okungajwayelekile, isiyezi noma ukukhathala, xhumana nochwepheshe bezempilo ngokushesha.
Imibuzo Evame Ukubuzwa (I.F.U)
Inabisi kufanele ibe yimalini ukuze ithathwe njengokujwayelekile?
Kubantu abadala abaphilile, inabisi ngesikhathi sokuphumula ivamise ukuba phakathi kuka-60–100 ngomzuzu. Kulabo abenza umthambo njalo leli nani lingaba phansi.
Ngingayilinganisa kanjani inabisi yami ngendlela efanele?
Lapho uphumule, sebenzisa iminwe emibili ucindezele kancane emithanjeni esihlakaleni noma entanyeni ukuze uzwe inabisi. Ukubala inani lokushaya emizuzwini engama-60 kuyindlela enembile.
Ukukhuphuka kwenabisi kuyingozi?
Ukukhuphuka kwesikhashana kwenabisi kuvamise ukuba akuyona inkinga. Kodwa uma inabisi yakho iphakeme njalo ngesikhathi sokuphumula futhi kunezinye izikhalo, kufanele uthintane nodokotela.
Inabisi ephansi ibalulekile nini?
Ikakhulukazi uma inabisi ingaphansi kuka-40 futhi kunezimpawu ezifana nesiyezi, ukukhathala noma ukulahlekelwa umqondo, kudinga ukuhlolwa ngokushesha.
Kutheni inabisi yezingane iphakeme kuneyabantu abadala?
Ngokwemvelo yezingane, izinga lokushisa komzimba kanye nesakhiwo somzimba kwenza inhliziyo ishaye ngokushesha. Njengoba iminyaka iqhubeka, inabisi iyancipha.
Ingabe ingcindezi ithinta inabisi?
Yebo. Izinguquko ezingqondweni noma imizwa zingakhuphula inhliziyo ngokwesikhashana.
Ingabe ugwayi ukhuphula inabisi?
Ugwayi neminye imikhiqizo ye-nicotine ikhuphula inabisi ngokwesikhashana. Ngemva kokuyeka ugwayi, inabisi ivamise ukwehla.
Kutheni inabisi yezemidlalo iphansi?
Ukuzivocavoca njalo kwenza inhliziyo isebenze kahle; ngaleyo ndlela inhliziyo iphamphe igazi eliningi ngokushaya okumbalwa, inabisi yokuphumula ingehla.
Kutheni inabisi ikhuphuka uma izinga lokushisa lomzimba liphezulu?
Njengoba izinga lokushisa lomzimba likhuphuka, umzimba uyashesha ukusebenza futhi inhliziyo idinga ukusebenza kakhulu. Lokhu kuholela ekukhuphukeni kwenabisi.
Ngizwa ukungajwayelekile ekushayeni kwenhliziyo, kufanele ngenzeni?
Uma uzwa inabisi engajwayelekile noma ukuphazamiseka kwesigqi, kufanele uthintane nochwepheshe be-cardiology.
Ukukhuluphala kuthinta inabisi?
Ukukhuluphala kufaka umthwalo owengeziwe enhliziyweni futhi kungabangela ukukhuphuka noma ukuphazamiseka kwenabisi.
Kufanele ngenzeni uma inabisi yami ikhuphuka ngokuzumayo?
Ukukhuphuka kwesikhashana kwenabisi kuvamise ukuba akuyona inkinga. Kodwa uma kwenzeka kaningi futhi kuhambisana nezinye izimpawu, kufanele uye esikhungweni sezempilo.
Kufanele ngilandele inabisi yami ekhaya?
Ikakhulukazi uma unezifo zenhliziyo nemithambo noma izingozi, ukulandelela inabisi njalo ekhaya kungasiza ekutholeni nasekulawuleni izinkinga kusenesikhathi.
Imithombo
Inhlangano Yezempilo Yomhlaba (WHO): https://www.who.int
Inhlangano Yezinhliziyo YaseMelika (AHA): https://www.heart.org
Izikhungo Zokulawulwa Nokuvimbela Izifo (CDC): https://www.cdc.gov
Imihlahlandlela ye-European Society of Cardiology (ESC)
Mayo Clinic. "I-Pulse: Iyini evamile?" https://www.mayoclinic.org
UpToDate. "Ukuhlolwa komuntu omdala one-palpitations"