Siyalilela Ngokucaphuka Ucalucalulo Olwenziwa YiTshayina eMpuma Turkistan

Kusukela ngo-1949, phantsi kolawulo lweRiphabhlikhi yaBantu baseTshayina, ukophulwa kwamalungelo oluntu eMpuma Turkistan kuyaqhubeka ngokwanda kuzo zonke iinkalo zobomi.
Urhulumente waseTshayina, ngakumbi ngenjongo yokuphelisa abantu bomthonyama abahlala kule mmandla, waqalisa ukusetyenziswa kwe “iinkampu zokuqokelela” ezathi emva kokufunyanwa kweemifanekiso zesathelayithi kunye nobungqina ngo-2018, zamkelwa njengezikhoyo, kwaye wazama ukuzazisa kwihlabathi njenge “iikhosi zokuqeqesha umsebenzi” ukuze afihle ulwaphulo-mthetho kunye nabenzi bolwaphulo-mthetho, esithi ngaloo ndlela uza kucoca abantu baseMpuma Turkistan kubugrogrisi, ukwahlula-hlula kunye nokugqithisa. Enyanisweni, kula makampu kwenziwa izenzo ezithathwa njengezono ezichasene noluntu, kwaye abantu abaninzi abahlala kula makampu abaphindi bafunyanwe.
Xa kuqwalaselwa ubukho bemisebenzi ehleliweyo ejolise ekupheliseni isizwe kunye nenkolo ethile, akunakuphikwa ukuba ezi zenzo zingaphakathi kolu didi lwe ‘Izono Ezichasene Noluntu’.
Ukusukela ngoMatshi 2017, xa uRhulumente waseTshayina wamkela “uMmiselo wokulwa nokugqithisa”, inani lama-Uyghur aseMpuma Turkistan avalelweyo kwiinkampu lonyuke ngokukhawuleza. Ngokwemimiselo, ukwenza imikhwa enjengokushiya iindevu “ezingaqhelekanga”, ukunxiba umnqwazi okanye iscarf, ukuthandaza, ukuzila ukutya, ukungaseli utywala, okanye ukugcina iincwadi okanye izithuba ezinxulumene ne-Islam okanye inkcubeko ye-Uyghur, kubalwa njengokubonisa “ukugqithisa” nokuba kwindawo kawonke-wonke okanye yabucala.
Ukuya kwamanye amazwe, ngakumbi lawo anabemi abangamaSilamsi abaninzi, ngenxa yomsebenzi okanye imfundo, okanye ukunxibelelana nabantu abahlala ngaphandle kweTshayina, nako kubalwa phakathi kwezizathu eziphambili ezenza abantu babe semngciphekweni wokuba ngabatyholwa. Wonke umntu, nokuba yindoda okanye umfazi, umntwana okanye omdala, ophuma edolophini okanye emaphandleni, ukwisoyikiso sokubanjwa.
Kwingxelo epapashwe yi-Amnesty International ethi ‘Tshayina: Baphi? Lixesha lokuba kuphendulwe malunga nokubanjwa kwabantu ngobuninzi kwiSithili esizimeleyo saseXinjiang Uyghur’, ezi zophulo ziqinisekisiwe ngengxelo zamangqina. Umphathi we-Amnesty International eMpuma Asia, uNicholas Bequelin, wathi, “Akufanele kuvunyelwe urhulumente waseTshayina aqhubeke neenkqubo zakhe ezimdaka ezijolise kwiintlanga ezincinane. Oorhulumente kwihlabathi lonke kufuneka bafune ingxelo eTshayina ngenxa yentshabalalo eyenzekayo kwiSithili esizimeleyo saseXinjiang Uyghur” – oku kubonisa ubunzima besimo esikhoyo.
Isizwe sipheliswa ngokupheleleyo, inkululeko yokukhonza ayithathelwa ngqalelo, amagama esiTeki kunye nezithuba ziyalelwa, kwaye ummandla waseMpuma Turkistan ufunyanwa ngenjongo ngokuthiwa Xinjiang. Ngale misebenzi, kujongeka ukuba kuqhawulwa ingqiqo yesizwe. Xa kuthiwa lo mmandla yindawo yakudala yaseTshayina, imbali kunye nexabiso lale ndawo akuthathelwa ngqalelo.
Sibizela bonke abanomdla ukuba bathathe uxanduva kweli nqanaba, kwaye sibizela zonke iqumrhu zamazwe ngamazwe, kuquka ne-UN General Assembly, ukuba zisebenzise izohlwayo ezinqanda ngokukhawuleza, kwaye sibizela uluntu lwamazwe ngamazwe ukuba luthathe amanyathelo ngoluntu lwama-Uyghur aseMpuma Turkistan.
(Umthombo : https://shorturl.at/Zwvd8)