Mikä on pulssi ja miksi se on tärkeä?

Pulssi tunnetaan yleisesti sydämenlyöntinä, mutta itse asiassa se tarkoittaa jokaisen sydämen supistuksen yhteydessä veren verisuonten seinämiin kohdistamaa painetta ja tähän paineeseen vastaavaa verisuonissa syntyvää rytmistä aaltoilua. Sydän supistuu ja rentoutuu, jolloin se pumppaa verta suureen valtimoon eli aorttaan ja sieltä koko kehoon. Koska verisuonet ovat elastisia, ne laajenevat ja supistuvat vastauksena tähän verenvirtaukseen. Pulssi voidaan helposti tuntea koskettamalla kehon pinnan lähellä olevia alueita, kuten ranne, kaula, ohimo tai nivuset.

Jokaisen ihmisen pulssiarvo vaihtelee monien tekijöiden mukaan, kuten ikä, sukupuoli, yleinen terveydentila, kehon lämpötila, hormonaaliset muutokset, päivittäinen fyysinen tai emotionaalinen aktiivisuus, käytetyt lääkkeet ja erilaiset sairaudet. Joissakin tilanteissa stressi, liikunta, sairaus tai tunnetilojen vaihtelut voivat aiheuttaa pulssin nousua tai laskua, mikä on täysin luonnollista. Tärkeää on, että pulssi on säännöllinen ja rytminen.

Säännöllisesti liikuntaa harrastavilla, erityisesti urheilijoilla, levossa mitattu pulssi voi olla alhaisempi kuin väestön keskiarvo. Pulssi ei kerro vain sydämen lyöntitiheydestä, vaan myös sydämen rytmistä, kunnosta ja joistakin terveydentiloista. Sydän- ja läppäsairaudet, vakavat verenvuodot, kilpirauhasen häiriöt, hermoston sairaudet ja aivoverenvuodot voivat aiheuttaa merkittäviä muutoksia pulssissa.

Terveillä aikuisilla lepotilassa sydämen syke on yleensä 60–80 lyöntiä/minuutti.

Mikä on pulssin normaali vaihteluväli?

Pulssin rytmisyys ja tietyn vaihteluvälin säilyminen ovat merkkejä terveestä verenkiertojärjestelmästä. Vaikka jokaisen yksilön pulssiarvo vaihtelee, terveillä aikuisilla leposyke on yleensä 60–100 lyöntiä/minuutti. Aktiivisesti urheilevilla tämä arvo voi laskea jopa 45–60 lyöntiin/minuutti. Matala lepopulssi voi tarkoittaa, että sydän toimii tehokkaammin.

Korkea sydämen syke voi lisätä esimerkiksi aivohalvauksen tai sydänkohtauksen riskiä, joten säännölliset mittaukset levossa voivat auttaa varhaisessa tunnistamisessa. Jos lepopulssisi on 50–70, sitä voidaan pitää ihanteellisena; 70–85 on yleisesti normaali; yli 85:stä puhutaan korkeasta pulssista. On kuitenkin muistettava, että pelkkä pulssi ei riitä diagnoosiin ja jokaisen yksilölliset terveysominaisuudet vaihtelevat.

Pulssin säännöllinen mittaaminen, erityisesti oireiden ilmetessä tai riskitekijöiden ollessa läsnä, auttaa havaitsemaan mahdolliset terveysongelmat ajoissa. Jos kuitenkin matalaan pulssiin liittyy poikkeavaa väsymystä, huimausta tai pyörtymistä, on syytä hakeutua kardiologin vastaanotolle viipymättä. Korkea pulssi johtuu useimmiten tilapäisistä syistä (kuten liikunta, stressi), mutta jos se on jatkuvasti korkea levossa, se tulee tutkia. Tupakointi ja anemia voivat myös nostaa pulssia. Tupakoinnin lopettamisen jälkeen pulssin selvä lasku on yleensä myönteinen muutos.

Miten pulssi mitataan?

Pulssin mittaus tulisi tehdä levänneessä ja rauhallisessa tilassa, jotta tulos olisi luotettava. Voit mitata pulssin eri aikoina päivän mittaan ja laskea keskiarvon. Kaulalla, kurkun molemmin puolin tai ranteessa, peukalon vieressä olevista valtimoista, voit painaa kevyesti kolmea sormea ja tuntea sykkeen. Kun löydät pulssin sormillasi, laske lyönnit 60 sekunnin ajan sekuntikellon tai kellon avulla. Saatu luku on hetkellinen pulssiarvosi.

Voit halutessasi hyödyntää myös digitaalisia verenpainemittareita tai älyterveyslaitteita. Lisäksi, jos sydämen rytmissä on epäsäännöllisyyttä (kansankielellä "hyppiminen"), on suositeltavaa kääntyä lääkärin puoleen. Rytmihäiriödiagnoosin saaneilla oikean pulssin mittaamiseksi tulisi mahdollisuuksien mukaan kuunnella sydäntä suoraan. Pulssin säännöllinen seuranta on tärkeää sydän- ja verisuonitautien sekä monien systeemisten sairauksien varhaisessa diagnosoinnissa.

Mitkä ovat korkean pulssin (takykardia) syyt?

Kun sydämen syke on normaalia nopeampi, puhutaan "takykardiasta". Korkea pulssi voi johtua monista tiloista, kuten sydämen vajaatoiminnasta, infektioista, kilpirauhasen sairauksista, hallitsemattomasta struuma, vakavista verenvuodoista tai joistakin kroonisista sairauksista. Voimakkaissa verenvuodoissa sydän alkaa lyödä nopeammin toimittaakseen kudoksille riittävästi happea, mutta vakavan verenhukan yhteydessä pulssi voi laskea huomattavasti, mikä on hengenvaarallista.

Kuumeen nousu, ahdistus, emotionaalinen stressi, fyysinen rasitus ja äkilliset aktiviteetit voivat myös tilapäisesti nopeuttaa pulssia. Liikunnan tai voimakkaiden tunne-elämysten jälkeen noussut pulssi palautuu yleensä normaaliksi levon aikana. Jos pulssi kuitenkin pysyy jatkuvasti yli 90 lyöntiä/minuutti levossa, se voi olla merkki taustalla olevasta terveysongelmasta ja vaatii tarkempaa arviointia.

Säännöllinen liikunta voi ajan myötä laskea lepopulssia. Päivittäiset kevyet kävelyt edistävät sydämen terveyttä ja auttavat pitämään pulssin matalammalla tasolla.

Mitkä ovat matalan pulssin (bradykardia) syyt?

"Bradykardiaksi" kutsuttu matala pulssi tarkoittaa, että sydämen syke on alle normaalin arvon. Kun pulssi laskee alle 40 lyöntiin minuutissa, elimistö ei välttämättä saa riittävästi verta ja happea, mikä voi aiheuttaa huimausta, pyörtymistä, hikoilua ja neurologisia oireita. Aivoverenvuodot, kasvaimet, sydänsairaudet, kilpirauhasen vajaatoiminta, hormonaaliset epätasapainot, ikääntyminen, synnynnäiset sydänpoikkeavuudet, mineraalien puutokset, uniapnea ja jotkin lääkkeet voivat aiheuttaa bradykardiaa.

Toisaalta säännöllisesti liikkuvilla ja hyväkuntoisilla terveillä henkilöillä sydämen syke, joka laskee jopa 40 lyöntiin minuutissa, voi olla normaalia. Tämä osoittaa sydämen olevan vahva ja toimivan tehokkaasti. Urheilijoilla fysiologinen matala pulssi ei välttämättä ole terveysongelma.

Mitkä ovat pulssiarvot iän mukaan?

Pulssin tulisi olla säännöllinen ja rytminen kaikissa ikäryhmissä. Aktiivisuuden aikana pulssi nousee luonnollisesti, joten mittaukset tulisi tehdä levossa tai vähintään 5–10 minuutin levon jälkeen. Iän ja sukupuolen mukaan pulssiarvoissa on eroja. Esimerkiksi poikien pulssi on yleensä hieman korkeampi kuin tyttöjen; aikuisilla miehillä ja naisilla ei ole merkittävää eroa. Myös ylipaino ja krooniset sairaudet voivat vaikuttaa pulssiin. Terveellisen elämän kannalta säännöllisiä terveystarkastuksia ei tule laiminlyödä.

Yleisesti suositellut pulssivälit ikäryhmittäin ovat seuraavat:

• Vastasyntyneet: 70–190 (keskimäärin 125 lyöntiä/minuutti)

• 1–11 kuukauden ikäiset vauvat: 80–160 (keskimäärin 120)

• 1–2 vuotta: 80–130 (keskimäärin 110)

• 2–4 vuotta: 80–120 (keskimäärin 100)

• 4–6 vuotta: 75–115 (keskimäärin 100)

• 6–8 vuotta: 70–110 (keskimäärin 90)

• 8–10 vuotta: 70–110 (keskimäärin 90)

• 10–12 vuotta: Tytöillä 70–110, pojilla 65–105 (keskimäärin 85–90)

• 12–14 vuotta: Tytöillä 65–105, pojilla 60–100 (keskimäärin 80–85)

• 14–16 vuotta: Tytöillä 60–100, pojilla 55–95 (keskimäärin 75–80)

• 16–18 vuotta: Tytöillä 55–95, pojilla 50–90 (keskimäärin 70–75)

• 18 vuotta ja vanhemmat: 60–100 (keskimäärin 80)

Näissä arvoissa voi olla pieniä yksilöllisiä eroja iän ja henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaan, joten mahdollisissa huolissa on parasta kääntyä terveydenhuollon ammattilaisen puoleen.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

1. Mikä on normaali pulssi?

Terveillä aikuisilla lepotilassa pulssi on yleensä 60–100 lyöntiä/minuutti. Säännöllisesti liikkuvilla tämä arvo voi olla matalampi. Kuitenkin ihanteellinen pulssiväli vaihtelee yksilöllisen terveydentilan ja iän mukaan.

2. Kuinka voin mitata pulssini?

Voit mitata pulssisi painamalla kevyesti kolmea sormea kaulalla, ranteessa tai nivusissa olevan valtimon päältä ja laskemalla lyönnit 60 sekunnin ajan. Digitaaliset verenpainemittarit tai älykkäät puettavat laitteet tarjoavat myös käytännöllisen ratkaisun.

3. Onko korkea pulssi vaarallinen?

Jos korkea syke johtuu tilapäisistä syistä, se ei yleensä aiheuta vakavaa riskiä ja palautuu normaaliksi. Kuitenkin jatkuvasti korkea syke levossa voi lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä ja tulisi arvioida lääkärin valvonnassa.

4. Onko matala syke haitallinen?

Jos syke laskee alle 40 lyönnin minuutissa ja siihen liittyy huimausta, heikkoutta tai pyörtymistä, on ehdottomasti hakeuduttava asiantuntijan arvioon. Kuitenkin säännöllisesti urheilevilla matala syke ei välttämättä ole ongelma.

5. Mitä tarkoittaa äkillinen muutos sykkeessä?

Äkilliset sykemuutokset voivat johtua tilapäisistä tekijöistä, kuten stressistä, liikunnasta, äkillisestä pelosta, kuumeesta tai infektiosta. Jatkuvat tai selkeät muutokset voivat olla merkki taustalla olevasta sairaudesta, jolloin suositellaan lääkärin arviota.

6. Vaikuttaako tupakka sykkeeseen?

Kyllä, tupakoinnin on todettu nostavan sykettä. Tupakoinnin lopettaminen johtaa yleensä sykkeen laskuun; tämä on myönteinen kehitys sydämen terveyden kannalta.

7. Mitkä sairaudet aiheuttavat epäsäännöllisyyttä sykkeessä?

Kilpirauhassairaudet, sydänläppäsairaudet, anemia, hermoston häiriöt, infektiot ja joidenkin lääkkeiden sivuvaikutukset voivat aiheuttaa muutoksia sykkeessä.

8. Mikä on lasten normaali syke?

Lasten syke vaihtelee iän mukaan. Vastasyntyneillä syke on korkeampi ja laskee asteittain kasvun myötä. Ikäryhmittäiset viitearvot on esitetty yllä olevassa taulukossa.

9. Mitä tarkoittaa "hyppivä" syke?

Epäsäännöllisyys tai "hyppiminen" sykkeessä voi viitata häiriöön sydämen rytmissä. Jos tämä toistuu tai siihen liittyy oireita, on tärkeää hakeutua lääkärin arvioon.

10. Pitäisikö minun mitata sykkeeni säännöllisesti?

Kyllä, erityisesti jos sinulla on sydän- ja verisuonitautien riski tai harrastat säännöllistä liikuntaa, sykkeen seuraaminen voi olla hyödyllistä. Äkillisissä muutoksissa suositellaan asiantuntijan konsultointia.

11. Vaikuttaako ylipaino tai lihavuus sykkeeseen?

Ylipaino ja lihavuus voivat aiheuttaa sydämen työskentelemään raskaammin; tämä voi johtaa levossa olevan sykkeen kohoamiseen.

12. Ovatko verenpainemittarit luotettavia sykkeen mittauksessa?

Nykyaikaiset verenpainemittarit ovat useimmiten luotettavia; kuitenkin epäilyttävissä mittauksissa tai epäsäännöllisissä lyönneissä suositellaan lääkärin arviota.

13. Vaikuttavatko psykologiset tilat sykkeeseen?

Stressi, ahdistus ja jännitys voivat tilapäisesti nopeuttaa sykettä. Tämä on yleensä lyhytaikaista.

14. Milloin syke palautuu normaaliksi liikunnan jälkeen?

Riippuen liikunnan intensiteetistä ja henkilökohtaisesta kunnosta, syke palautuu yleensä normaaliksi 5–10 minuutin kuluessa liikunnan jälkeen.

15. Onko olemassa pysyviä sairauksia, jotka vaikuttavat sykkeeseen?

Kyllä; krooniset sydänsairaudet, sydänläppäongelmat, rytmihäiriöt ja kilpirauhassairaudet voivat vaikuttaa sykkeeseen pysyvästi. Säännöllinen seuranta ja hoito ovat erittäin tärkeitä tällaisissa tilanteissa.

Lähteet

• World Health Organization (WHO). Cardiovascular diseases.

• American Heart Association (AHA). All About Heart Rate (Pulse).

• Centers for Disease Control and Prevention (CDC). Heart Rate.

• Mayo Clinic. Pulse: How to take your pulse.

• European Society of Cardiology (ESC). Guidelines on the management of cardiovascular diseases.

• Başoğlu, M., et al. Tıbbi Fizyoloji. Nobel Tıp Kitabevi.

• UpToDate. Evaluation of the adult patient with palpitations.